Miten Imolan musta viikonloppu vaikutti F1-maailmaan?

Imola, Italy, 29th April - 1st position, May 1994 Ayrton Senna lights up the front brake discs on the Williams FW16-Renault. This was the event at which he tragically lost his life. Action. Photo: LAT Photographic/Williams F1. Ref: 1994williams15Monet formuloiden ystävät muistavat toukokuisen vappupäivän vuonna 1994, jolloin käytiin San Marinon Grand Prix F1-osakilpailu Imolan radalla. Kilpailuviikonlopun aikana kuoli kaksi F1-kuljettajaa, ensin aika-ajossa sattuneessa kolarissa itävaltalainen Roland Ratzenberg ja myöhemmin itse kilpailussa brasilialainen Ayrton Senna. Hän oli paiskautunut autonsa kanssa kovassa vauhdissa ratavalliin ja kuoli nopeasti saamiinsa päävammoihin.

Epäonnekas F1-osakilpailu sai valtavasti julkisuutta ja aiheutti keskustelua lajin turvallisuudesta. Muutenkin formulat olivat alkaneet kiinnostamaan mediaa jo 1980-luvun puolestavälistä lähtien ja kilpailuja oli alettu lähettämään suorina tv-lähetyksinä ympäri maailmaa. Pelkästään tuon ajan mediajulkkiksen, Ayrton Sennan hautajaissaattoa oli seuraamassa reilut miljoona ihmistä Brasilian Sao Paolossa. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että poikkeuksellisen lahjakas moottoriurheilija sekä samalla erittäin karismaattinen persoona oli menetetty. Sennahan oli kerännyt F1-kilpailu-urallaan 41 voittoa ja kolme maailmanmestaruustitteliä. Lisäksi hänellä oli ollut 65 paalupaikkaa plakkarissaan sekä kaiken kaikkiaan 80 sijoitusta podiumilla yhteensä 161:stä osakilpailusta. Imolan musta viikonloppu kasvatti kuitenkin F1-lajin tunnettavuutta, sillä traagiset uutiset koskettivat koko maailmaa, eikä pelkästään urheilua seuraavia ihmisiä.

Oli selvää, että Formula F1 sai runsaasti huomiota. Sennan kuolemantapaus johti jopa syytteisiin, sillä oli epäilyksiä, että hänen ajamastaan autosta olisi irronnut ohjauspyörä. Mekaanikko todettiinkin syylliseksi tähän, mutta hänet jätettiin syyttämättä, sillä tapahtumasta oli kulunut ajallisesti liian kauan.

Dramaattisen mustan viikonlopun jälkeen herättiin siihen, että lajin turvallisuusnäkökohtia tulee miettiä uudestaan. Joskus muutokset tapahtuvat vain vaikeimman kautta. F1-sarjaan tulikin välittömästi uusia määräyksiä; ratoihin alettiin rakentaa hidastusmutkia, turva-alueet laajenivat sekä autoille osoitettiin entistä tiukempia törmäystestejä. Autoja varten tuli uusia sääntömuutoksia, jotka koskivat puista pohjalevyä, sekä rajoituksia ja muutoksia autojen siivekkeisiin.

Imolan radasta suunniteltiin hitaampi; esimerkiksi Tamburello ja Villeneuve-mutkista tehtiin turvallisempia muuttamalla ne shikaaneiksi. Yleisesti ottaen F1-ratoja paranneltiin shikaanien avulla, kuten Barcelonassa ja Montrealissa.

Varmasti uusille turvallisuutta lisääville seikoille oli tarvetta, sillä San Marinon Grand Prix´n jälkeen F1-lajissa ei menehtynyt yhtään kuljettajaa peräti kahteen vuosikymmeneen, kunnes vuonna 2014 Jules Bianchi joutui Japanin GP:ssä tuhoisaan onnettomuuteen. Hän menehtyi seuraavana vuonna saamiensa vammojen vuoksi. Näiden lisäksi F1-lajin parissa on kuollut erilaisissa tilanteissa myös kolme ratatoimitsijaa sekä vuonna 2013 menehtynyt María de Villota, joka joutui F1-testiajoissa onnettomuuteen.

Näistä onnettomuuksista huolimatta lajia pidetään turvallisena ja sitä kehitetään ja arvioidaan jokaisen riskitilanteen pohjalta yhä turvallisempaan suuntaan.