Indy 500, Indianapolis, IN, 1965. Jim Clark and crew after winning 1965 Indy 500. CD#0554-3252-4322-20

Monikaan ei tunne enää brittiläistä kilpa-autoilijaa James Clarkia, jolla on hallussaan kaksi F1-maailmanmestaruustitteliä vuosilta 1963 ja 1965. James Clark Jr. syntyi Skotlannissa 1936 ja menehtyi huhtikuussa 1968 Hockenheimissa, Saksassa.

Erittäin menestynyt ajaja

James Clarkia pidetään yhtenä Formula1-historian menestyneimmistä ajajista, sillä hänellä on ollut kovia meriittejä taskussaan, katsottiinpa tilastoja miltä kantilta tahansa. Clarkilla on esimerkiksi yhtä monta paalupaikkaa kuin Alain Prostilla, joka on nelinkertainen F1-maailmanmestari. Lisäksi hänelle on kertynyt 28 kilpailun nopeinta kierrosaikaa ja yhteensä 274 MM-pistettä. Myös hänen paalupaikkojensa määrä on prosentuaalisesti suurempi kuin Ayrton Sennalla, joka oli tunnettu nopeista aika-ajoistaan. Clark on päässyt ensimmäiseen lähtöruutuun keskimäärin joka toisessa ajamassaan kisassa.

Menestystä nuoresta alkaen

Kun Clark voitti ensimmäisen Formula1-maailmanmestaruuden, hän oli vasta 27-vuotias ja samalla nuorin MM-tittelin haltija. Clark piti ennätystä hallussaan vuoteen 1972 saakka, kunnes Emerson Fittipaldi nappasi maailmanmestaruuden vielä nuorempana, ollessaan 25-vuotias. Hän ajoi F1-kilpaurallaan yhteensä 72 Grand Prix -kilpailua ja kahmi voittoja peräti 25:stä kilpailusta. Ei olekaan ihme, että Jim Clarkia pidetään monien äänestysten perusteella maailman parhaana F1-kuljettajana.

Ura alkoi ralliautoilun parissa

Ennen kuin Clark päätyi F1-uralleen hän toimi rallin ja rata-autoilun parissa sekä Lotuksen testikuljettajana Formula F2 -sarjassa. Tämän jälkeen hän siirtyi talliinsa viralliseksi kuljettajaksi 1960. Suhteellisen hyvin menneen ensimmäisen kauden jälkeen hän sai toisella kaudellaan jo 11 pistettä saaden seitsemännen sijan. Hän koki kuitenkin tuhoisan onnettomuuden 1961 Italian Gran Prix -osakilpailussa, jossa Ferraria kuljettanut Wolfgang von Tripps törmäsi Clarkin ajamaan Lotus-autoon ja tämän johdosta Tripps sinkoutui autoineen reunalla olevaan kaiteeseen. Onnettomuudessa menehtyi sekä Tripps että 15 paikalla ollutta katsojaa.

Menestystarina

Vuonna 1962 Clark kisasi maailmanmestaruudessa maanmiehensä Graham Hillin kanssa. Viimeisessä kilpailussa East Londonissa Etelä-Afrikassa hänen autonsa piiputti ja Hillistä tuli vuoden F1-maailmanmestari 42:lla pisteellä. Clark tuli toiseksi 30 pisteellä.

Seuraavana vuonna Clark voitti maailmanmestaruuden selkeällä piste-erolla toiseksi tulleeseen Hilliin – vuoden 1963 Formula1-sarjassa käydyistä kymmenestä osakilpailusta hän voitti seitsemän. Myös vuonna 1965 hän nappasi maailmanmestaruuden Hilliltä tiukan taiston jälkeen. Vuosina 1966-68 Clarkin autossa oli teknisiä ongelmia, mutta vielä ennen kuolemaansa 1968 hän ehti voittaa Etelä-Afrikassa Kyalamissa pidetyn Grand Prix´n yhdeksällä pisteellä ja kilpailun nopeimmalla kierrosajalla.

Monien mielestä hänen kuolemansa aiheuttanut rengasrikko Hockenheimin radalla päätti yhden F1-autoilun aikakauden, joka oli pohjautunut kuljettajien herrasmiesmäisyyteen sekä intohimoon kilpa-autoilua kohtaan.